Fęrsluflokkur: Jaršfręši

Hraunasamanburšur

Holuhraun Mķla

Žaš fer ekkert į milli mįla aš gosiš ķ Holuhrauni er mikiš hraungos sem ekki sér fyrir endann į. Fyrir nokkrum dögum var talaš um aš hraunmagniš vęri oršiš 0,5 ferkķlómetrar og gęti žaš žvķ lķklega veriš komiš ķ 0,6 km3 žegar žetta er skrifaš. Žetta er žó ekki mikiš mišaš viš allra stęrstu hraun sem hér hafa runniš. Allavega er alls ekki tķmabęrt aš tala um žetta sem eitt stęrsta hraungos Ķslandssögunnar eins og gert var ķ kynningu į sjónvarpsžętti sem sżndur var um daginn. Ég hef aš gamni mķnu tekiš saman stęršir į stęrstu hraungosum Ķslandssögunnar og notast viš heimildir sem ég fundiš į netinu og ekki sķst ķ bókunum Nįttśruvį į Ķslandi (NĮĶ) og Ķslandseldum eftir Ara Trausta. Žetta er sjįlfsagt ekki tęmandi listi yfir stęrstu gosin žvķ einhver gętu hafa fariš framhjį mér eša eru hreinlega ekki nógu vel žekkt. Žaš veršur lķka aš hafa ķ huga aš žetta er bara samanburšur į hraunmagni ķ gosum. Sum gos eru blandgos eša hrein öskugos og žau geta lķka framleitt fyrnin öll af gosefnum. En hvernig stendur žį Holuhraun vorra daga ķ samanburšinum?

Hraun runnin fyrir landnįm eru mörg hver afar stór og žį ekki sķst stóru dyngjugosin sem runnu skömmu eftir ķsöld. Stęrst žeirra hrauna er Žjórsįrhrauniš sem rann fyrir 8700 įrum. Stęršin er įętluš 25 km3 sem gerir žaš mešal allra mestu hraungosa į jöršinni eftir ķsöld. Kvikan ķ žvķ mun vera ęttuš śr Bįršarbungukerfinu.

Eldgjįrhrauniš rann įriš 934 žegar landiš var nżnumiš. Žaš gefur Žjórsįrhrauni lķtiš eftir en stęrš hraunsins er talin vera 18-19 km3 (NĮĶ) sem gerir žaš aš stęrsta hraungosi Ķslandssögunnar. Uppruni žess er ķ Kötlukerfinu.
Skaftįreldar eru lķka ķ žessum ofurflokki en žar er talaš um hraunmagn upp į 15 km3 (NĮĶ). Skaftįreldahraun er ęttaš śt Grķmsvatnakerfinu og rann aš hluta til yfir Eldgjįrhrauniš. Sušurgosbeltiš er žvķ sannarlega eldfimt svęši žegar svo ber undir.

Nokkuš stęršarbil er ķ žrišja stęrsta hraungosiš. Hallmundarhraun rann nišur ķ Borgarfjaršarsveitir skömmu eftir 900. Stęrš žess er talin 5-6 km3 (NĮĶ). Upptökin eru noršvestur af Langjökli en žaš eldstöšvakerfi er annars ekki mikiš aš trana sér fram dags daglega en į žó greinilega żmislegt til. Frambruni heitir Bįršarbunguęttaš hraun sem rann frį Dyngjuhįlsi į 13. öld eša fyrr. Stęršin er įętluš rśmir 4 km3 (NĮĶ) sem er feiknamikiš śt af fyrir sig. Önnur hraun runnin eftir landnįm eru skaplegri aš stęrš og žį erum viš farin aš nįlgast eitthvaš sambęrilegt viš nśverandi elda.

Hekla hefur margoft sent frį sér myndarlega hraunstrauma ķ bland viš gjósku en ekki alltaf aušvelt aš meta hraunstęršir, t.d. vegna yfirdekkunnar yngri hrauna. Alls eru 10 söguleg Hekluhraun metin 0,5 km3 eša stęrri (NĮĶ). Žau stęrstu eru talin 1,4 km3 um 1300 og 1,3 km3 įriš 1766. Meiri vissa er um sķšari tķma gos eins og į įrinu 1845 žegar runnu 0,63 km3 af hrauni og ķ gosinu 1947 var hrauniš 0,8 km3.

Ekki tókst mér aš finna heimildir um fleiri gos sem eru stęrri en Holuhraun ķ hraunmagni tališ en žaš mį žó nefna nokkur fleiri til samanburšar. Ķ stórgosinu viš Veišivötn įriš 1480 kom ašallega upp gjóska vegna blöndunar viš vötnin. Hraunin sem runnu nįšu žó 0,4 km3. Svipaš mį segja um Vatnaöldugosiš mikla įriš 870 en žį féll landnįmslagiš fręga en hraunmagniš var ekki nema 0,1 km3. Bęši žessi gos eru tengd Bįršarbungueldstöšinni en vötnin sem truflušu hraunframleišsluna eru vķst ekki nema svipur hjį sjón ķ dag mišaš viš fyrri tķš, nema kannski mišlunarlónin į Tungnįrsvęšinu.
Tröllahraun rann vestur af Vatnajökli ķ langvinnu gosi įrin 1862-1864 er įętlaš um 0,3 km3 aš stęrš. Žaš er einnig Bįršarbungutengt. Ekki gaus askjan žį frekar en fyrri daginn sem gefur okkur vonir um ekkert slķkt sé vęntanlegt nś.

Kröflueldar samanstóšu af nķu gosum į įrunum 1977-1984 en samtals skilušu žau hraunbreišu upp į 0,25 km3. Śr Mżvatnseldum į 18. öld varš til hraunbreiša af svipašri stęrš. Hraunmagniš ķ Heimaeyjargosinu var einnig um 0,25 km3 og ķ Surtseyjargosinu er talaš um 0,4 m3 en stór hluti af žvķ gęti veriš móberg. Ķ goshrinunni į Reykjanesskaga į fyrstu öldum Ķslandsbyggšar runnu fjölmörg hraun frį eldstöšvakerfunum žremur į skaganum. Ekkert žeirra er žó verulegu stórt en séu žau öll tekin saman er rśmmįliš 1,8 km3 samkvęmt žvķ sem kemur fram į ferlir.is (vitnaš ķ Jón Jónsson 1978).

- - -
Samkvęmt žessari lauslegu samantekt mį segja aš Holuhraun žaš sem af er gosi sé ķ hópi mešalstórra hraungosa ķ stęrri kantinum en žó furšu afkastamikiš mišaš viš tķmalengd og stęrš gossprungu. Fyrir utan allnokkur Hekluhraun eru bara fjögur stykki af sögulegum hraunum stęrri ķ ferkķlómetrum og raunar miklu stęrri. Viš vitum žó ekki ķ dag hvaš gosvirknin ķ Holuhrauni eigi mikiš eftir. Kannski er langt lišiš į mesta fjöriš en kannski er žetta bara byrjunin.

Myndin sem fylgir er tekin aš kvöldi 11. september, af vefmyndavél Mķlu

 


Holuhraun ķ Reykjavķk

Til aš geta įttaš sig almennilega į stęrš žess hrauns sem runniš hefur ķ Holueldum er betra aš hafa einhverjar žekktar višmišanir. Best er žį aš miša viš sķna heimabyggš og žvķ hef ég hér sett saman sam-skalaša mynd sem sżnir (speglaša) śtbreišslu hraunsins aš morgni 6. september samkvęmt męlingum Jaršvķsindastofnunar. Lengd hraunsins, af kortum aš dęma, ętti aš vera um 11,5 kķlómetrar sem žżšir aš ef gossprungan vęri viš Raušavatn žį vęri hrauniš um žaš bil aš renna śt ķ sjó vestur viš Įnanaust eftir aš hafa flętt eftir endilangri borginni. 

Holuhraun Reykjavķk

Hraunflęši į borš viš žetta innan borgarinnar myndi aš sjįlfsögšu teljast til meirihįttar hamfara. Žaš mętti allavega  bśast viš umferšartruflunum į Miklubraut. Viš žurfum žó ekki aš óttast svona mikiš hraunflęši innan borgarinnar. Mjög ólķklegt er aš gossprunga opnist svona alveg viš bęjarmörkin į žessum slóšum. En ef svo fęri, yrši hraunflęšiš örugglega ekki meš žessum hętti enda er borgin mishęšótt. Ellišaįrdalurinn myndi žó fyllast af hrauni en žašan lęgi leiš hraunsins ašallega inn ķ Ellišaįrvog og svo lengra śt meš sundum. Viš gętum žį kannski sparaš okkur byggingu Sundabrautar og lagt fķnan veg yfir nżja hrauniš ef hraunavinir verša ekki til of mikilla vandręša.

Žaš mį sķšan skoša raunhęfari möguleika į sambęrilegu hraunrennsli aš borginni, en į nęstu mynd hef ég sett hrauniš ķ réttum hlutföllum žannig aš upptökin eru viš Sandskeiš rétt undir Vķfilsfelli. Žetta svęši er eins og Reykjanesskaginn, ķ tķmabundnum dvala og kannski komin tķmi į aš žaš vakni, nema žaš sofi yfir sig.

Holuhraun Sandskeiš

Hér sjįum viš aš mišaš viš upptök viš Sandskeiš er hrauniš nįnast komiš aš Raušavatni, eftir aš hafa flętt nišur Sušurlandsveginn. Hrauniš er žvķ komiš aš upptökunum į fyrri myndinni og lengist meš hverjum klukkutķma eftir žvķ sem gosinu mišar.

Upprunalega myndin sem ég vann eftir, er hér aš nešan en žó er ég bśinn aš sneiša ašeins af henni. Žarna er Holuhrauniš į heimavelli og žaš er žaš sem gildir. Hvort žaš veršur kallaš eitthvaš annaš en Holuhraun ķ framtķšinni veit ég ekki. Holuhraunshraun mętti kalla žaš eša einfaldlega bara Nżja hrauniš sem er sjįlfsagt heiti og dugar vel žar til žaš er storknaš. Menn ęttu aš mķnu mati aš flżta sér hęgt aš skżra eitthvaš sem er enn ķ myndun og ekki vitaš hvernig mun koma til meš aš lķta śt. 

Holuhraunshraun

 

 


Hlišarskot frį Bįršarbungu yfir ķ Öskjukerfiš?

Śt frį žvķ sem mašur hefur lesiš og lęrt um eldvirkni hér į Ķslandi žį skiptast eldstöšvarnar ķ svokölluš eldstöšvakerfi sem rašast eftir glišnunarbeltum landsins. Hvert žessara kerfa eru aš mestu sjįlfstęšar einingar. Į hinum eldri og žroskašri kerfum eru megineldstöšvar meš kvikužróm sem fóšra sprungureinar sem liggja śt frį žeim. Į sušurhelmingi landsins hafa kerfin SV-NA stefnu en į Noršurlandi er sprungustefnan N-S.

Elstöšvakerfi mišja landsins.Myndin hér til hlišar er hluti myndar sem tekin er af vef Vatnajökulsžjóšgaršs og sżnir legu eldstöšvakerfana fyrir mišju landsins. Viš sjįum aš sprungukerfi Bįršarbungu liggur ķ NNA-įtt frį megineldstöšinni og endar vestan megin viš Öskjukerfiš en žaš teygir sig hinsvegar ķ SSV-įtt og endar ķ Dyngjujökli ķ sušri einmitt žar sem kvikan hefur leitaš og skjįlftarnir hafa veriš flestir upp į sķškastiš.

Ef žetta er svona mętti spyrja hvers vegna hleypur kvikan śr Bįršarbungu ekki ķ norš-noršaustur eins og hśn ętti aš gera - nś eša ķ sušvestur? Ekki veit ég svariš viš žessu en žaš er žó ekki annaš aš sjį en aš kvikan hafi fariš rękilega śt af sporinu.

Žetta sést betur į nęstu mynd sem tekin er af vef Vešurstofunnar undir lok dags 24. įgśst. Žarna eru eldstöšvakerfin lituš meš gulum tón hvert um sig. Öskjukerfiš gengur inn ķ myndina aš ofanveršu og žangaš leita skjįlftarnir og žar meš kvikan. Nżjustu skjįlftarnir eru raušir en žeir elstu blįir.

Skjįlftar 25. įgśst

Śtfrį elstu skjįlftunum žį viršist kvikan upphaflega hafa reynt tvęr śtgönguleišir frį kvikužró Bįršarbunguöskjunnar. Śtrįsin eftir sprungurein kerfisins ķ norš-noršaustur viršist ekki hafa tekist. Öšru mįli gegnir meš hlišarskotiš ķ aust-sušaustur, žvert į stefnu Bįršarbungukerfisins. Sś śtrįs opnaši mjög fljótlega, leiš inn ķ nęsta sprungusveim sem tilheyrir Öskjukerfinu og žvķ mį lķta į žetta sem algert hlišarspor af hįlfu kvikunnar og mį jafnvel tala um ranga kviku ķ vitlausu eldstöšvakerfi. Meš žvķ aš svindla sér inn svona öfugu megin er kvikan lķka aš stefna ķ öfuga įtt mišaš viš žaš sem kvika ķ viškomandi eldstöšvakerfi ętti aš gera. Hvort žetta auki eša minnki lķkurnar į žvķ aš kvikan komi upp veit ég ekki en eitthvaš var hann Haraldur Sig. aš nefna aš skjįlftarnir vęru farnir aš męlast į meira dżpi en įšur. Skżringin į žvķ gęti veriš sś aš kvikan sé komin śr einu eldstöšvakerfinu yfir ķ annaš sem tekur vel į móti og gefur kvikunni fęri į aš lįta fara vel um sig, djśpt ķ išrum jaršar į nżjan leik.

Žannig hljóša leikmannažankar mķnir žessa stundina. Hvaš veršur ķ framhaldinu veit ég ekki. Kannski veršur bara fariš aš gjósa žegar žś lesandi góšur sérš žetta.


Sprengigos eša sprungugos?

Atburširnir viš Bįršarbungu kalla fram żmsar vangaveltur um framhaldiš. Samkvęmt žvķ sem jaršafręšingar hafa talaš um žį er um aš ręša uppsöfnun kviku ķ grunnu kvikuhólfi undir öskjunni sem er mišja žessa stóra eldstöšvarkerfis. Eins og stašan er nś žį viršast kvikuhreyfingar og skjįlftar helst vera austur af Bįršarbunguöskjunni og ķ noršaustri viš brśn Dyngjujökuls sem eykur lķkurnar į sprunguosi undir jökli sem leiddi af sér aš bręšsluvatn flęddi noršur ķ vatnasviš Jökulsįr į Fjöllum meš tilheyrandi afleišingum. Gos ķ og viš öskjuna ętti hinsvegar aš leiša af sér sprengigos meš talsveršu öskufalli auk vatnsbrįšnunar og hlaups.

Bįršarbunga kortNś veit mašur ekki hvort eitthvaš verši śr žessu yfirleitt. Žetta gęti vissulega veriš fyrirboši mikilla eldsumbrota žį og žegar, en gęti lķka lognast śt af. Einnig gęti žetta veriš upptaktur aš umbrotum sem nį upp į yfirborš sķšar, jafnvel eftir allnokkur įr. Žaš mį kannski lķkja žessu viš bólu sem annašhvort springur eša hjašnar meš tķmanum. Ef hśn springur nśna alveg į nęstunni žį mį helst gera rįš fyrir aš gosiš komi upp žar sem skjįlftavirkin er mest ž.e. į jöklinum sjįlfum en ekki inni ķ sjįlfri öskjunni. Mér skilst aš gos séu ķ raun sjaldgęf innan Bįršarbunguöskjunnar žótt stór sé. Kvikan kemur vissulega nešan śr undirdjśpunum innan öskjunnar en leitar til hlišar vegna žrżstings ofanfrį. Jökulfargiš ofanį öskjunni gęti žar įtt sinn žįtt.

Žaš mį lķka velta annarskonar atburšum fyrir sér. Eldstöšvakerfi Bįršarbungu er mjög stórt. Śtfrį öskjunni žar sem kvikan kemur upp śr undirdjśpunum, ganga sprungukerfi ašallega til sušvesturs og noršausturs. Sprungukerfiš til sušvesturs er sérlega langt og nęr langleišina aš Landmannalaugum. Į žessari sušvestursprungu hafa oršiš mikil hraun- og öskugos, t.d. ķ Vatnaöldum um 870 žegar hiš svokallaša landnįmslag myndašist. Mjög stórt gos varš einnig viš Veišivötn 1480 sem olli gjóskufalli um hįlft landiš. Öskufalliš orsakašist af samspili elds og vatns sem žarna er vķša aš finna į vatnasviši Tungnaįr. Žessi gos eru mun nęr okkur ķ tķma en stórgosiš fyrir um 8500 įrum žegar Žórsįrhrauniš mikla rann ķ sjó fram viš Sušurland. Hrįefniš ķ žessi miklu sprungugos fyrri tķma kom frį Bįršarbungu og žį sennilega eftir svipaša upphafsfasa ķ öskjunni og viš erum aš sjį nś. Samskonar tilfęrsla į kviku ķ gegnum sprungukerfi megineldstöšva hefur einnig įtt sér staš ķ Skaftįreldum žar sem upptökin voru undir megineldstöšinni viš Grķmsvötn og ķ Eldgjįrgosinu 934 en sś kvika įtti rętur sķna ķ Kötlukerfinu.
Stórt sprungugos į löngu sprungunni sušvestur af Bįršarbungu vęri aušvitaš mikill atburšur ekki sķst nś į dögum žegar bśiš aš raša žar upp vatnsaflsvirkjunum og uppistöšulónum.

Mišaš viš hegšun jaršskorpunnar nś, mętti sennilega frekar vešja į atburši austur eša noršaustur af Bįršarbungu meš tilheyrandi flóšum ķ Jökulsį į Fjöllum eša sprungugosi meš hraunrennsli noršur af jökli. Ef hinsvegar ekkert gerist į nęstunni žį er aldrei aš vita. Kvikan sem safnast hefur ķ kvikuhólfiš žarf kannski ekkert endilega aš leita śt og upp žar sem óróinn er mestur ķ žessum upphafsfasa. Žetta gęti hinsvegar veriš byrjunin į įralöngu ferli svipaš og ķ Kröflueldum į sķnum tķma. Allt eldstöšvarkerfiš vęri žį inni ķ myndinni og ómögulegt aš segja hvar į žvķ, atburširnir verša, žaš er aš segja ef einhverjir atburšir verša yfirleitt.

Eša žaš held ég allavega, įn žess aš vita žaš.

 


Landiš skelfur stranda į milli

Žennan góšvišrisdag žegar žetta er skrifaš hefur veriš talsverš skjįlftavirkni į landinu. Žetta eru allt mjög litlir skjįlftar sem sjįlfsagt enginn veršur var viš en dreifing žeirra sést į mešfylgjandi korti Vešurstofunnar. Žaš mį segja aš flest af virkustu skjįlftasvęšum landsins taki žįtt ķ žessum óróa. Mjög žétt virkni hefur veriš śt af Reykjanesi en sķšan raša skjįlftarnir sér eftir Reykjanesskaganum og Sušurlandsbrotabeltinu. Katla er žarna meš lķka, Vatnajökull og svęši ķ nįgrenni Öskju žar sem skjįlftavirkni hefur veriš nokkur sķšustu įr. Noršurlandiš lętur ekki sitt eftir liggja žar sem skjįlftarnir raša sér eftir Tjörnesbrotabeltinu. Allt er žetta meš meira móti mišaš viš žaš sem gengur og gerist hvort sem žaš bošar eitthvaš sérstakt eša ekki. Spurning er žó hvaš veldur. Tilviljun eša eitthvaš annaš?

Skjįlftar 26. aprķl

Stundum er talaš um žann möguleika aš tungliš geti haft įhrif į tķšni jaršskjįlfta, stóra sem smįa. Tungliš er um žessar mundir ķ nokkuš beinni stefnu aš sólinni frį jöršinni og nżtt tungl myndast žann 29. aprķl. Nżtt tunglTungliš er sem sagt į milli sólar og jaršar og snżr iIllsjįanlegri skuggahliš sinni aš jöršu. Žar meš eru tungliš og sólin nokkuš samstillt ķ sķnu įtaki žessa dagana. Meš léttri athugun fann ég smį vangaveltur um žetta frį British Geological Survey žar sem bent er į aš samkvęmt rannsókn frį 2004 komi fram aš engin marktęk tengsl séu į milli jaršskjįlfta og tunglsins. Önnur rannsókn frį 2009 bendir hinsvegar til žess gagnstęša og aš ašdrįttarafl tunglsins geti einmitt liškaš til viš aš koma einhverri skjįlftavirkni af staš žar sem spenna hlešst upp viš sprungur.

Eitthvaš er žetta žvķ mįlum blandiš en eitt er žó vķst aš landiš okkar er į hreyfingu eins og žaš hefur alltaf veriš.   

 


Nęsti stórskjįlfti į Sušurlandi

Nęsti Sušurlandsskjįlfti

Į jaršskjįlftakorti Vešurstofunnar frį 6. įgśst mį sjį aš lķtilshįttar skjįlftavirkni hefur veriš nįlęgt Rangįrvöllum, eša svona 10 km austan viš skjįlftasprunguna sem myndašist ķ 17. jśnķ-skjįlftanum įriš 2000. Ekki veit ég hvort žetta boši eitthvaš sérstakt og ętla ekki aš setja mig ķ neinar spįmannsstellingar. Engu aš sķšur finnst mér skjįlftavirkni į žessu svęši vera allrar athygli virši enda hefur veriš talaš um aš ķ skjįlftunum įriš 2000 og 2008 hafi kannski ekki losnaš um alla žį spennu sem fyrir hendi er į Sušurlandsbrotabeltinu. Sérstaklega į žetta viš um austasta hluta brotabeltisins. ž.e. svęšiš austan viš 17. jśnķ skjįlftann en jaršskorpan į žeim hluta er eitthvaš žykkari en vesturhlutinn og jaršskjįlftar aš sama skapi öflugri.

Ķ Sušurlandskjįlftunum miklu įriš 1896 įtti fyrsti skjįlftinn upptök sķn ķ Landssveit žann 26. įgśst og daginn eftir varš skjįlfti ķ Hrunamannahreppi ašeins noršar. Dagana 5.-6. september fęršist skjįlftavirknin vesturįtt meš fleiri skjįlftum allt austur aš Ölfusi. Skjįlftahrinan gekk žvķ hratt fyrir sig ólikt žvķ sem geršist ķ sķšustu hrinu žar sem įtta įr lišu frį fyrsta skjįlfta til hins sķšasta.

En žį er eftir aš minnast į öflugasta skjįlftann sem varš įriš 1912 og įtti upptök nįlęgt Bjólfelli vestur af Heklu. Hann męldist 7,0 aš stęrš og žar meš öflugri en ašrir Sušurlandsskjįlftar ķ sķšustu tveimur stórhrinum. Hann olli vitanlega miklu tjóni į Rangįrvöllum og fannst vķša um land. Lķta mį į žennan stóra skjįlfta sem sķšbśinn lokahnykk ķ hrinunni 1896 og um leiš žann öflugasta sem rķmar viš žaš aš jaršskorpan er žykkari žarna austast.

Spurningin er žvķ sś hvort stóri bresturinn į okkar tķmum sé eftir og jafnvel yfirvofandi į Rangįrvöllum eša žar um kring. Žaš žarf svosem ekkert aš vera en ef žarna veršur stórskjįlfti į nęstunni žį er ég allavega bśinn aš nefna žetta. Aušvitaš er flottast žegar óbreyttir bloggarar og amötarar eins og ég geta sagt fyrir um hluti, žó ekki vęri nema bara til aš geta sagt: "Ég sagši žaš!" Svo er ekki śr vegi aš nefna hér ķ lokin aš Katla gęti fariš aš gjósa nś ķ haust.


Hvar veršur nęsta eldgos į Ķslandi?

Fimmvöršuhįls 3.aprķl

Eitt af haustverkunum hjį mér į žessari bloggsķšu er aš setjast ķ spįstellingar og velta fyrir mér nęsta eldgosi į Ķslandi. Aš venju eru žessar vangaveltur settar fram af meira kappi en forsjį enda er ég litlu nęr um framtķšina en ašrir. Ekki er ég heldur jaršfręšingur og žvķ skal lķta į žessar pęlingar sem dęmigerša tilraun óbreytts bloggara til aš hafa vit į hlutunum.
Prósentutölurnar ķ upptalningunni hér aš nešan vķsa ķ hversu miklar lķkur ég tel į aš nęsta gos verši ķ viškomandi eldstöš og eru žau lķklegustu talin fyrst. Eins og oftast įšur eru žaš sömu žrjįr eldstöšvarnar sem verma efstu sętin nema aš žessu sinni į ég erfitt meš aš gera upp į milli toppsętanna. Ég geri žó varfęrnislega tilraun til žess.

26% Grķmsvötn eru komin ķ mikinn ham og žar hefur gosiš žrisvar sinnum meš 6-7 įra millibili sķšan 1998. Auk žess er svo Gjįlpargosiš 1996. Grķmsvatnagos viršast koma ķ lotum sem standa yfir ķ įratugi og greinilegt aš slķk lota er ķ fullum gangi en til samanburšar žį gaus ekkert žarna į įrunum 1942-1982 og jafnvel lengur eftir žvķ hvaš skal skilgreint sem gos. Nśna eru Grķmsvötn hinsvegar sķgildur kandķdat fyrir nęsta gos jafnvel žótt stutt sé frį sķšasta gosi. Hvort nęsta gos verši ķ Grķmsvötnum ręšst ašallega aš žvķ hvort ašrar eldstöšvar séu ķ startholunum og nįi aš skjótast inn į milli eins og raunin hefur reyndar veriš undanfarin įr. Žó mį velta fyrir sér hvort sķšasta Grķmsvatnagos hafi breytt rśtķnunni eitthvaš en žaš gos var sérlega öflugt eins og bęndur og bśfé fengu aš kenna į.

24% Hekla er mikiš ólķkindatól sem gżs nįnast fyrirvaralaust og gerir žaš alla spįdóma erfiša. Nś getum viš ekki lengur stólaš į 10 įra regluna sem upphófst meš Skjólkvķagosinu 1970 en samkvęmt žeirri reglu hefši Hekla įtt aš gjósa įriš 2010 eša 2011. Kannski er tappinn ķ gosrįsinni fastari fyrir nśna en undanfarna įratugi en vitaš er aš žrżstingur hiš nešra er fyrir nokkru kominn ķ žaš sem dugaš hefur til aš koma af staš sķšustu eldgosum. Žvķ er vel mögulegt aš įratugalangt goshlé sé nś reyndin en Hekla hefur ķ gegnum aldirnar gosiš einu sinni til tvisvar į öld og žį yfirleitt meš öflugri gosum en viš höfum įtt aš venjast sķšustu įratugi.

22% Katla minnir į sig meš stöku skjįlftum öšru hvoru en žó kannski ekki alveg meš žeim krafti sem vęnta mį ef eitthvaš mikiš er ķ ašsigi. Eftir žvķ sem sagnir herma žį er heilmikill ašdragandi aš Kötlugosum ólķkt žvķ sem gerist ķ Grķmsvötnum og Heklu. Minnihįttar skjįlftar og umbrot hafa veriš ķ sjįlfri Kötluöskjunni sem benda til einhverra kvikuhreyfinga hiš nešra og fyrr eša sķšar veršur žarna gos sem menn hafa reyndar bešiš eftir įratugum saman. Viš bķšum žó eftir frekari vķsbendingum svo sem hęšarbreytingum, uppžornušum lękjum og svo stóru skjįlftunum sem koma venjulega nokkrum klukkutķmum fyrir gos.

15% Bįršarbunga (9%) og Kverkfjöll (6%) koma hér saman žótt um sitthvora megineldstöšina sé aš ręša. Eldvirkni į žessu svęši įsamt Grķmsvötnum tengist mjög virkni sjįlfs möttulstróksins undir landinu sem mun einmitt vera stašsettur undir noršvestanveršum Vatnajökli. Aukin virkni ķ Grķmsvötnum gęti žvķ tengst aukinni virkni žarna almennt. Bįšar žessar eldstöšvar eru til alls lķklegar og hafa alloft gosiš eftir landnįm. Gossagan er žó ekki mjög žekkt vegna žess hve afskekktar eldstöšvarnar eru. Žarna getur veriš um aš ręša gos innan jökuls meš tilheyrandi vatnsflóšum eša sprungugos utan jökuls meš hraunrennsli. Hęttulegust eru žarna hin miklu hraungos sem geta oršiš til sušvesturs frį Bįršarbungukerfinu.

4% Reykjanesskagi įsamt Hengli er oft ķ umręšunni enda stutt frį höfušborgarsvęšinu og vķst er gos į skaganum mun setja żmislegt į annan endann. Jaršskjįlftavirknin sem žarna er hefur žó yfirleitt lķtiš meš kvikuhreyfingar aš gera žvķ žarna er landiš einfaldlega aš glišna. Virkni į žessu svęši breytir hinsvegar um ham um nokkurra alda skeiš meš margra alda millibili. Hvenęr nęstu hamskipti verša vitum viš ekki en žaš ętti aš vera fariš aš styttast ķ žau meš tilheyrandi gosum ķ hverju eldstöšvakerfinu af öšrum nęstu aldir į eftir. Kannski munum viš verša vitni aš einhverjum atburšum žarna į nęstu įrum en žaš gętu lķka lišiš 200 įr įšur en eitthvaš spennandi fer aš gerast.

4% Askja og nįgrenni veršur einnig aš fį aš vera meš hér. Askja og Dyngjufjöll eru mjög eldvirkt svęši meš miklum sprungukerfum ķ noršur. Žarna varš myndarlegt hraungos įriš 1961 og heilmiklir atburšir į seinni hluta 19. aldar žegar Öskjuvatn myndašist. Skjįlftavirkni er öšru hvoru į žessum slóšum en ekki margt sem bendir til eldsumbrota alveg į nęstunni.

5% Ašrir stašir skora ekki hįtt hjį mér žótt allt sé til alls lķklegt. Hér koma til greina stašir eins og Torfajökulssvęšiš, Eyjafjallajökull, Mżvatnsöręfi og Žeystareykir aš ógleymdum Vestmannaeyjum, Öręfajökli og jafnvel Snęfellsjökli o.fl. en žį eru ólķkindin oršin talsverš. Ķ ljósi skjįlftahrinu fyrir noršan mį svo kannski fara śt fyrir landsteinana žar sem Kolbeinseyjarhryggurinn er. Fķnt vęri žar aš fį nżja eyju ķ staš žeirrar sem er aš sökkva ķ sę.

Nęsta gos


Heišmerkureldar II

Ķ sķšustu bloggfęrslu gerši ég tilraun til aš sżna į korti hvaš gęti gerst ef 10 kķlómetra löng gossprunga opnašist sušaustur af Höfušborgarsvęšinu. Sprungan nįši frį Helgafell ķ noršaustur til svęšisins ofan viš Ellišavatn. Śr žessu lét ég renna mikiš hamfarahraun sem nįši til sjįvar ķ Ellišaįrvogi, Garšabę, Hafnarfirši og Straumsvķk.

En nś afsannast žaš sem stundum er sagt aš žar sem hraun hafa runniš įšur, žar geta hraun runniš aftur. Allavega į žaš viš ķ žessu tilfelli žvķ hér ķ nįgrenni höfušborgarinnar hafa landbreytingar oršiš žannig aš hraun žurfa sumstašar aš renna upp į móti til aš fylgja eftir fyrra rennsli. Kortiš sem ég teiknaši hér ķ sķšustu fęrslu var žvķ ekki rétt ķ žeim grundvallaratrišum, aš nś į dögum er varla möguleiki į žvķ aš rennandi hraun rétt austan Heišmerkur komist inn ķ Garšabę og mišbę Hafnarfjaršar. Mįliš snżst um misgengi og landsig sem myndar hina svoköllušu Hjalla sem nį frį Kaldįrsseli til Ellišavatns og hindra rennsli til žéttbżlissvęšanna ķ vestri. Landssigiš er allt aš 65 metrum žar sem žaš er mest og hefur aukist mjög eftir aš Bśrfellshrauniš rann til nśverandi byggša ķ Hafnarfirši og Garšabę fyrir um 7.200 įrum. Į žetta mikilvęga atriši var bent ķ athugasemd Marķnós G. Njįlssonar og svo sį ég aš Ómar Ragnarsson nefndi žaš sama į annarri bloggsķšu. Eftir vettvangsferš aš Kaldįrseli og Bśrfellsgjį sannfęršist ég svo betur um mįliš. Til aš bęta fyrir žetta, hef ég endurgert kortiš žannig aš nś falla hraunstraumar til sjįvar ašeins į tveimur stöšum: viš Ellišaįrvog og noršur af Straumsvķk

 Heišmerkureldar II

Sem fyrr vil ég hafa alla fyrirvara į og tek fram aš varla er lķklegt aš svona löng gossprunga opnist į žessu svęši. Gossprunga žessi myndi tilheyra Trölladyngjukerfinu og hafa sömu stefnu og ašrar gossprungur sušvestanlands. Svęšiš viš Krķsuvķk tengist einnig žessu kerfi en žar er hugsanlega einhver kvika į ferš sem gęti mögulega hlaupist śt ķ sprungureinar į sama hįtt og ķ öšrum sprungugosum. Žótt lķklegra sé aš mesta eldvirknin vęri nęr mišju eldstöšvarkerfisins ķ sušvestri geta talsverš hraun komiš upp nįlęgt Helgafelli. Vegna fjarlęgšar er hinsvegar ólķklegra aš žaš geršist ķ stórum stķl nęr Ellišavatni og žvķ mį setja stórt spurningamerki viš žaš hvort hraun śr žessu kerfi geti yfirfyllt Ellišavatn nęgilega til aš fį hraunrennsli yfir Įrbęjarstķflu og nišur ķ Ellišaįrvog. Lķklegra er svo aš slķkt hraunrennsli komi śr nęsta eldstöšvakerfi austanviš, nefnilega Brennisteins- og Blįfjallakerfinu eins og tilfelliš var meš Leitarhrauniš sem rann nišur ķ Ellišavog fyrir um 4.800 įrum.

Sem fyrr Vallarhverfiš, syšst ķ Hafnarfirši ķ vondum mįlum og samgöngur rofnar viš Reykjanesbraut. Žarna er helsta įhęttusvęšiš varšandi hraunrennsli ķ byggš į höfušborgarsvęšinu og spurning hvort ekki mętti huga žar aš einhverjum varnargöršum ef grunnsemdir vakna um yfirvofandi eldvirkni. Ķ nįgrenni Ellišavatns gęti nżja hverfiš viš Noršlingaholt stašiš tępt og Sušurlandsvegur einnig. Umferš yfir stóru brżrnar viš Ellišaįr er einnig ógnaš en žó ekki endilega. Kannski veršur bara įsókn ķ aš koma sér fyrir į Höfšabakkabrś og fylgjast meš hinni glęsilegu sjón žegar glóandi hraunelfan streymir žar undir ķ kvöldhśminu.


Heišmerkureldar

Vegna umręšu um hugsanlegt sprungugos nįlęgt Höfušborgarsvęšinu tók ég mig til og teiknaši kort sem sżnir hvaš gęti hugsanlega gerst ef 10 km löng gossprunga opnašist ķ nęsta nįgrenni viš byggšina. Gossprunga žessi er ķ beinu framhaldi af gossprungum ķ Krķsuvķkurkerfinu, meš sömu stefnu og nęr frį Helgafelli ofan Hafnarfjaršar og žašan yfir Heišmörk og endar rétt ofan viš Ellišavatn. Lķkurnar į akkśrat svona stóratburši eru ekki miklar enda er 10 km gossprunga ansi löng. Ef gos veršur į annaš borš ķ Krķsuvķkurkerfinu er lķklegra aš žaš verši nęr mišju eldstöšvakerfisins og nęši ekki svona langt ķ noršaustur. Gos og hraunrennsli tengt Krķsuvķkurkerfinu gęti žvķ allt eins runniš aš megninu til sušur meš sjó. Gossprungan gęti lķka opnast ķ nokkrum ašskildum umbrotum svipaš og geršist ķ Kröflueldum og einnig gęti eldvirknin fljótlega safnast į einn staš į sprungunni eins og reyndar gerist gjarnan. En žaš sem ég hef teiknaš hér upp er ašeins möguleiki. Kannski hinn versti og fjarlęgasti.

Kortiš er unniš af kortavefnum į ja.is. Hrauniš teiknaši ég inn meš žvķ aš fara eftir hęšarlķnum eins og ég best gat séš śt śr kortinu. Ég vil hafa alla fyrirvara į žessu og vona aš ég sé ekki aš skapa óžarfa hręšslu eša koma einhverjum ķ uppnįm. Žaš mį stękka kortiš talsvert meš nokkrum įsmellingum.

Heišmerkureldar

Heišmerkureldar gęti žetta gos kallast. Meš žessari stašsetningu į gossprungu og eins og ég teikna hana eru żmis borgarhverfi ķ hęttu svo sem Vallarhverfiš ķ Hafnarfirši og sjįlft Įlveriš. Ein hrauntungan rennur inn ķ mišbę Hafnarfjaršar og śt ķ höfnina. Breišari straumur liggur milli Hafnarfjaršar og Garšabęjar og ķ sjó fram viš Gįlgahraun eftir viškomu ķ IKEA. Nyrsti hraunstraumurinn (og kannski sį ólķklegasti) rennur ķ Ellišavatn og fyllir žaš, en sķšan liggur leišin nišur Ellišaįrdal og śt ķ Ellišavoginn. Meš žessum hamförum eru allar leišir śt śr borginni vestan Ellišaįa ķ hęttu og nokkur hverfi einangrast. Žaš myndi žó varla gerast strax ķ upphafi žannig aš fólk ętti aš hafa įgętan tķma til aš forša sér. Fjöldarżming Höfušborgarsvęšiains ętti aš vera óžörf en verra er žó aušvitaš meš żmsar veitustofnanir svo sem vatn og rafmagn. Fólk žarf žó ekki aš óttast öskufall ķ svona gosi žvķ žetta er fyrst og fremst hraungos - og allnokkuš ólķklegt. 


Ķslensk fjöll į Gręnlandi

SermitsiaqJaršsaga Gręnlands er įkaflega löng og slagar hįtt ķ sögu jaršarinnar. Elsta bergiš sem fundist hefur į Gręnlandi er fornt sjįvarberg nįlęgt Nuuk, um 3,8 milljarša įra gamalt en til samanburšar er Jöršin talin um 4,5 milljarša įra og heimurinn allur eitthvaš nįlęgt 15 milljöršum. Gręnland hefur žó yfirleitt ekki veriš til sem slķkt fyrr en bara tiltölulega nżlega eftir aš Atlantshafiš opnašist. Fram aš žvķ, eša į myndunartķma žess, gat žaš veriš ķ tvennu lagi eša hluti af stęrri meginlöndum į eilķfu flakki um jöršina og oftar en ekki į Sušurhveli. Fjöllin eru lķka misgömul, gjarnan massķfir berghleifar t.d. śr gabbró ž.e. fyrrum sjįvarset sem umbreyst hefur ķ djśpberg sem sķšar įtti eftir aš žrżstast upp ķ fellingafjöll viš įrekstra meginlandsfleka. Žannig eiga Gręnlensku fjöllin mun meira sameiginlegt meš Norsku fjöllunum og raunar flestum öšrum fjallgöršum heldur en hinum nżtilkomnu Ķslensku.

Basaltfjöll Gręnland
En žaš eru lķka til kunnuglegri fjöll į Gręnlandi žvķ beint noršvestur af vestfjöršum mį finna dęmigerša basalt-hraunlagastafla eins og eru svo algengir hér į blįgrżtissvęšum Ķslands. Žessir Gręnlensku basaltstaflar eru hinsvegar öllu hęrri og hrikalegri en okkar enda hvķla žeir į traustum grunni meginlandsfleka ólķkt žvķ sem gerist hér žar sem fjöllin hvķla į mun mżkri skorpu og sķga žvķ nišur eins og steinn į svampdżmu. Žarna mį lķka finna hęstu fjallstinda Gręnlands og ber žar hęst Gunnbjarnartind, um 3.700 metrar į hęš, eša Hvķtserk eins og hann hefur stundum veriš kallašur hér į landi. Sjį mį Gunnbjarnartind einhverstašar į myndinni hér aš ofan.

Svona basaltfjöll eru samsett śr storkubergi sem verša til žegar hvert hraunlagiš leggst yfir annaš ķ milljónir įra. Reglulegir hraunlagastaflar eru rakin vķsbending um langvarandi jöklaleysi į viškomandi staš žvķ hraun renna ekki yfir stór landssvęši undir jökli eins og kunnugt er. Eftir aš ķsaldajöklar tóku aš herja į noršurhveli fyrir um 2-3 milljónum hafa svo jöklarnir veriš duglegir viš aš tįlga firši og dali ķ berglagastaflana og vķša skiliš eftir hvassa fjallstinda.

GręnlandsreiturŽessi Gręnlensku basaltfjöll eru nįskyld okkar eigin fjöllum enda eru žarna aš finna yngstu bergmyndanir Gręnlands. Sameiginleg uppspretta er lķka heiti reiturinn, eša möttulstrókurinn, sem nś er staddur einhverstašar undir Bįršarbungu. Möttulstrókur žessi mun eiga sér langa sögu ef hugmyndir um hann eru réttar žvķ tališ er aš hann sé langt aš kominn. Hafi eitt sinn veriš undir Kanadķska heimskautasvęšinu en sķšan siglt rólega ķ sušaustur, fariš yfir Gręnland fyrir 40-70 milljónum įra og sé nś einmitt staddur hér į landi žessi įrmilljónin og tengist eldvirkni Atlantshafshryggjarins. Nįkvęmara og réttara er reyndar aš segja aš möttulstrókurinn sé kyrr į sķnum staš en allt fyrir ofan sé į hreyfingu. En allavega žį hefur strókurinn skiliš eftir sig ummerki į sinni yfirferš ķ formi eldvirkni meš tilheyrandi storkubergi og basalthraunlögum sem einmitt eru Gręnlensku basaltfjöllin sem finna mį į afmörkušum svęšum sitthvoru megin jökuls. Kortiš sżnir basaltsvęši tengd heita reitnum meš svörtum og grįum lit en tölurnar segja til um feršalag reitsins ķ milljónum įra.

Spurning er hvernig sambandi heita reitsins og Atlantshafshryggjarins sé hįttaš ķ raun. Ekki er ólķklegt aš feršalag heita reitsins austur yfir Gręnland sé stór įstęša fyrir žvķ aš Atlantshafiš opnašist aš lokum okkar megin viš Gręnland žvķ framan af, eša į mešan heiti reiturinn var vestanmegin, įtti glišnunin sér staš žeim megin Gręnlands. Žetta stökk ķ glišnun Atlantshafsins er sķšan įstęša žess aš Gręnland er sérstök eyja.

Samsvarandi basalt-hraunlagastafla af sama uppruna er einnig uppistašan ķ Fęreysku fjöllunum og einnig žeim Skosku aš hluta. Žegar žau hraun runnu var heiti reiturinn aš koma austur undan Gręnlandi og Atlantshafiš aš opnast į milli Gręnlands og Evrópu. Mikil flęšigos voru į svęšinu į žeim tķma og ekki ólķklegt aš sama hraunlagiš geti veriš aš finna ķ Fęreyjum og į Gręnlandi. Žaš hraunlag vęri žį töluvert eldra en elstu hraunlög į Ķslandi enda myndašust žau ekki fyrr en eftir aš opnun Atlantshafsins var komin vel į veg.

Kortiš fengin af sķšunni: Reykjanes Ridge Expedition en ég er žó bśinn aš gera skżrari gula punkta meš tölum. Birtist hjį mér įšur ķ bloggfęrslunni: Af hverju er Ķsland til?

Efri ljósmyndina tók ég sjįlfur Nįlęgt Nuuk ķ Gręnlandi en nešri ljósmyndin er fengin héšan: http://www.summitpost.org/users/bergauf/41964

« Fyrri sķša | Nęsta sķša »

Innskrįning

Ath. Vinsamlegast kveikiš į Javascript til aš hefja innskrįningu.

Hafšu samband